KERROSTUVA AIKA

 

Tuija Lampinen – Muisto II

 

Anniina Vainionpää-Vieras IV

 

Tuija Lampinen:

Aiemmissa maalauksissani keskityin pohtimaan ulkopuolisuutta, olemassa-olon vierautta ja vanhan ihmisen muistin katoamista. Nyt työskentelyssäni pohdin edelleen aikaan liittyviä teemoja, nyt vain vähän eri perspektiivistä. Viimeisimmissä töissäni käsitteet hetkellisyys ja muutos ovat keskeistä. Orgaaniset muodot täyttävät maalauspinnan. Menneisyys on osittain piilossa edellisten kerrosten alla. Tyhjä tila kankaalla tuntuu merkityksellisemmältä kuin aiemmin. Elämä jatkaa kulkuaan huolimatta siitä mitä ympärillä tapahtuu. Maalaukseni käsittelevät henkilökohtaista suhdettani ajan kulumiseen ja muutokseen.

Maalauksissani katselen läheltä ympäristöä, jonka keskellä teen töitä ja jossa erilaiset kasvit, puut ja pensaat rehottavat. Tarkastelen maalauksissani kasveja ja kasvin osia, jotka sitten lopputuloksessa kasvattavat kokoaan moninkertaisiksi. Kuihtuneet, kuivuneet kasvit muodostavat elävien kasvien joukkoon omanlaisensa maailman. Osa kasveista on hajoamassa, maatumassa ja katoamassa näkyvistä. Maatuvat kasvit antavat tilaa uusille.

Maalauksen edetessä karsin ja pelkistän. Öljyväri on itselleni luonteva materiaali. Välillä maalausjälki on yksityiskohtaista ja tarkkaa, välillä suurpiirteisempää. Väriskaalani on harmaa. Harmaan sävyt vähäeleisyydessään kiinnostavat minua uudelleen ja uudelleen.

Anniina Vainionpää:

Aika tuntuu kasautuvan ja kerrostuvan. Päiväämättömät kuvat rinnastuvat ajatuksissa ja aikajana heittelehtii ja menee sekaisin. Muistissa pysyvät usein sattumanvaraiset ja hieman merkityksettömiltä tuntuvat asiat. Äidin virttyneen villatakin tarkka sävy, mutta ei yhtäkään tarkkaa yksittäistä lausetta, yhtään kertaa minä rakastan sinua. Elämä menee eteenpäin vaikka samalla kiertää kehää.Tyhjäksi jäänyt koti saa kenties uudet asukkaat ja synnyttää uusia kasautuvia muistoja.Tärkeitä ovatkin vain ne arkiset asiat. Todellisuus on niistä tehty.

Viimeaikaiset työni käsittelevät historiaa, muistia ja muistamisen tapahtumaa. Henkilökohtaiset kokemukset ovat lähtökohta työskentelylleni. Tutkin töissäni ihmisen erilaisuutta ja vierautta. Ihminen on hauras, pehmeään utuun kietoutunut ja alati muuttuva, toisinaan enää pelkkä ääriviiva.

Monet uusista teoksista ovat puupiirroksen ja monotypian yhdistelmiä. Monotypiaa tehdessä maalaukselliset teot muuntuvat painamisen hetkellä painetuksi kuvaksi. Vaneria kaivertaessani näen samalla jo mielessäni miltä syntynyt jälki näyttää vedostettuna. Minulla on mielikuva siitä, kuinka paljon tai vähän väriä täytyy käyttää, etteivät esimerkiksi kaiverretut viivat painu vedostettaessa umpeen. Grafiikan tekemisessä minua viehättää erityisesti sattuman mahdollisuus. Rakennan kuvaa palapelimäisesti yhdistelemällä eri laattoja ja tekniikoita samaan työhön. Vedostan työni käsin hiertämällä, koska se antaa minulle parhaan mahdollisuuden vaikuttaa paperille painuvaan jälkeen.

 

AVAJAISET /VERNISSAGE PERJANTAINA 1.11.2019 KLO 18-20. TERVETULOA!

TAITEILIJATAPAAMINEN KESKIVIIKKONA 20.11.2019 KLO 17-18.