AVAJAISET TORSTAINA 9.8. KLO 18-20  – TAPAHTUMIEN YÖ

TERVETULOA!

 

 

Raija Marttinen, Reija Palo-oja ja Hanna Räty ovat kuvataiteilijoita, joille maalaaminen on omin työskentelytapa.  Ryhmä on pitänyt yhdessä ensimmäisen Maalaamisesta näyttelyn Kulttuurikeskus Poleenissa Pieksämäellä 2014.

Raija Marttinen (1970) asuu ja työskentelee  Mikkelissä.

Muisti, muistaminen ja unohtaminen, ajan ja paikan kerroksellisuus ovat pysyviä teemoja työskentelyssäni. Mietin, mitä ovat muistijäljet  ajan kartalla, mikä muuttuu ja jää, mistä tämä hetki rakentuu. Minkälaisia jälkiä itse jätän paikkojen historiaan.

Tähän näyttelyymme tuon teossarjan Juurtumisia II. Olen muuttanut useasti, kasvattanut uusia juuria asettua uusiin paikkoihin. Näissä teoksissa jotkut tärkeät paikat elämäni varrelta ovat mukana maalauksien tunnelmissa, värimaailmoissa – ehkä joissakin aivan konkreettisissa yksityiskohdissa. Tarkastelen myös sitä miten niissä paikoissa ja työhuoneissa maalaamani silloiset teokset liittyvät työskentelyni jatkumoon, miten näen ne tästä hetkestä käsin. Kyseesssä on siis hyvin henkilökohtainen työskentelyprosessi, josta tämän näyttelyn teossarja on vain yksi osa.

Maalaamisessa on kuitenkin aina kyse kielen etsimisestä, elämän perusteiden kartoittamisesta – suhteesta itseen ja ympäröivään maailman. Oman olemassaolon tarkoituksen kysymistä, kyseenalaistamista – ja löytämistä.

Reija Palo-oja (1970) asuu ja työskentelee Turussa.

Galleria Saskian yhteisnäyttelyssä nähdään kaksi erillistä teoskokonaisuuttani.  Näistä kokonaisuuksista varhaisempi  Flow on kuin hitaasti liikkuva virta, jonka voi nähdä elämänkulun vertauskuvana, jossa elämä kantaa aivan kuin virta kuljettaa. Teoskokonaisuus kietoutuu pimeän ja valon väliselle dialogille ja vie maailmaan jossa  korostuvat erityisesti maalaamisen ajallisuus sekä aistillisuus. Kokonaisuuden teokset ovat vuosilta  2015-2017.

Toinen näyttelyssä esillä oleva kokonaisuus koostuu teoksista nimeltään   Sound of silence. Työskentelyni lähtökohdat ovat viitteellisesti maalaustaiteen traditiossa, jossa maalaus on mielletty olemassaolon ja sisäisen peilikuvana. Näissä teoksissa tämä vertautuu ohikiitävään maisemaan ja hetkeen jolloin voi aavistaa vääjäämättömän tapahtuman todeksi.  Teoksien lähtökohtien taustalla on myös ajatus toisiaan kumoavista jännitteisistä sanapareista kuten tiheytynyt tyhjyys sekä tiivistynyt hiljaisuus.  Uusissa teoksissa korostuu   abstrakti ilmaisu, maalauksen ambivalentti tilallisuus sekä latautunut tunnelma.

Hanna Räty ( 1970) asuu ja työskentelee Juvalla.

Maalaus on minulle kieli, jonka avulla hahmotan itseni, ympäristöni ja maailman välisiä suhteita. Kädenjälki ja maalaamisen hetki ovat tärkeitä. Ajattelen maalaukseni mielentiloina, jotka ovat yhtä aikaa totta, mutta eivät yhtenäisiä todellisuuden kanssa, vaan sisältävät muistumia, haaveilua, löydettyä, lainattua ja ajateltua. Ne eivät kuitenkaan ole muistelua vaan tässä ja nyt.

Kun asuu ja työskentelee metsän keskellä, kokemus pimeästä ja hämärästä on hyvin konkreettinen ja kokonaisvaltainen. Säkkipimeän ja valoisan välissä on äärettömästi sävyjä. Pimeässä pienikin valo loistaa. Näitä sävyjä ja tiloja haen Pimeys vastaan valo kokonaisuudessa. Leikittelen ääripäillä- koolla pienistä piirroksista isoihin maalauksiin,-sävyillä pimeästä häikäisevään. Haen työskentelyyn samaan aikaan kepeyttä  ja painoa.