40-VUOTISTAITEILIJAJUHLANÄYTTELY

 

Taiteilijatapaaminen sunnuntaina 30.10.:

Tervetuloa tapaamaan Helge Riskulaa klo 16-17 !

 

terastetty-makkara

Terästetty makkara

jumalat-ovat-kuolleet

Jumalat ovat kuolleet

reppurin-risti

Reppurin risti

 

Taiteeni: Taidekoulussa keskityin taidegrafiikkaan ja kuvanveistoon. Lopputyön tein kuitenkin taidegrafiikasta. Koulun jälkeen jatkoin taidegrafiikan tekemistä, pääasiassa linopiirros-tekniikalla. 1980-luvun puolivälissä aloin tekemään myös collagrafia- ja carborundum-tekniikalla grafiikkaa. Samoihin aikoihin aloin myös tekemään veistoksia (näyttely Saskiat Galleriassa 1985). Tällä hetkellä en juurikaan tee taidegrafiikkaa vaan keskityn lähinnä veistoksiin, installaatioihin ja erilaisiin sekatekniikoihin.

Mitä on tapahtunut 40-vuotisen urani aikana tyylille, muodoille, sisällölle, aiheille, teemoille yms., onkin jo pitempi juttu. Toinen juttu. Tämä näyttely ei ole retrospektiivinen. Teokset ovat vuosilta 2013-16.

Yleisesti voisi sanoa että tyylini on tyylittömyys ja olen aina tehnyt hyvin monenlaisia teoksia niin sisällöllisesti kuin muodollisestikin.

Myös tämä näyttely sisältää hyvin erilaisia teoksia, sisältäen kuitenkin erilaisia teemoja ja sarjallisuutta. Sellaisia ovat mm.: metafyysinen taide, lakeus-teema, makkara-teema, risti-teema, hulluus- ja luovuus-teemat. Lisäksi on enemmän tai vähemmän näitten ulkopuolella olevia yksittäisiä teoksia. Facebook-taide-otsikon alla on myös joitakin teoksia. Pidän itseäni tuon facebooktaide-termin keksijänä. Se on nopea tapa reagoida ajankohtaisiin asioihin ja se saavuttaa suuren yleisön helposti.

Minulle on usein esitetty kysymys: Minkälaista taidetta teet?
Vastaan: Sanoinkuvaamatonta

Vastaukseni ei ole sanaleikkiä tai huumoria. Viittaan aikaisemmin edellä kertomaani teosteni moninaisuudesta ja tyylittömyydestä. Tuo em. vastaukseni on tyhjentävä; en pystyisi kuvaamaan kaikkea tekemääni sanoin. Lisäksi kuva on kuva ja sana on sana. Ja katsojan päässä syntyvä tulkinta ja assosiaatio ovat yksi taiteen ulottuvuuksista. Niin varsinkin minun teosteni kohdalla. Ne eivät avaudu hetkessä ja niitten merkitys avautuu usein kontekstin kautta. En ole esteetikko enkä luonnon kuvaaja, vaikka näenkin kauneuden ympärilläni ja pidän luonnosta. Alitajunta tuottaa mitä tuottaa, se ei sensuroi, läheskään kaikkea ei kuitenkaan ehdi tehdä. Ideat ei tekemällä lopu, päinvastoin. ”Alitajunta”-termi antaa helposti kuvan jostain alisteisesta ja vähempiarvoisesta tajunnasta. Minulle ja ehkä monille muillekin taiteilijoille se on se tärkeämpi tajunta. Alitajunta on luovuuden lähde.

Helge Riskula