ALEXANDER SALVESEN 19.11. – 15.12.2021

In Visibilis I

Avajaiset perjantaina 19.11.2021 klo 18-20. Tervetuloa!

 

Perception Calibrator, 2021

 

In Stereo, 2021

 

Metsä Puilta, 2021

 

Galleria Saskiassa nähtävä In Visibilis I – näyttely on ensimmäinen osa kaksiosaisessa sarjassa. Näyttelysarjan toinen osa In Visibilis II on esillä Helsingin Kaapelitehtaalla Drawing Gallery D5:ssä 22.11.2021–19.1.2022.

In Visibilis näyttelysarja on monitaiteellinen valoa, piirrosta, maalausta, veistosta ja videota yhdistelevä näyttelykokonaisuus, jonka punaisena lankana toimii erilaiset viivat. Näyttelyn teokset pohtivat valon, pintojen heijastusten ja jälkikuvien havaintokokemuksen kautta monimutkaista suhdettamme näkyvään ja näkymättömään maailmaan jossa elämme.

Työskentelyn lähtökohtana on ollut suoran mustan viivan tekeminen valkoiselle paperille, siitä syntyneet viivapiirrokset sekä erilaiset binääriset viivakoodit. Pysty- ja vaakasuorat viivat ovat jälkiä ajasta ja liikkeestäni paperilla, ne ovat usein väkivaltaisiakin rajanvetoja eri tilojen välillä. Mustavalkoiset viivakoodit kantavat merkitystä myös eräänlaisena tietokoneiden kielenä, joka on kehitetty markkinatalouden tehostamiseen mutta on ihmismielelle lukukelvotonta. Binäärisyys liittyy myös keskusteluihin ihmisestä, metsästä ja suhteestamme kiehuvaan maailmaan. Näyttelyn teokset hyödyntävät mm. neon- ja argonvaloa sekä erilaisia pigmenttejä ja niiden sidosaineita. Esillä on myös videoteos In Transit joka on toteutettu yhdessä äänitaiteilija ja säveltäjä Walter Sallisen kanssa.

Alexander Salvesen (s.1990) on Helsingissä asuva kuvataiteilija joka työskentelee monialaisesti taiteen parissa. Salvesen hyödyntää teoksissaan usein valoa ja teokset pohjaavat värien, esineiden ja muotojen keskinäisiin suhteisiin, niiden herättämiin mielikuviin sekä havaintokokemukseen. Töissään hän pyrkii kutittamaan kokijan aisteja ja pysäyttämään tämän teoksen äärelle ihmettelemään, pohtimaan
tai keskustelemaan. Salvesenin työt kumpuavat usein luonnosta ja luonnonilmiöistä sekä meitä ympäröivästä poliittisesta ilmapiiristä. Viime vuosina Salvesen on ottanut töissään vahvasti kantaa meneillään olevaan lajikatoon, ilmastokatastrofiin ja elinympäristöjen muutokseen. Hänen töitään on ollut esillä monissa valotaidenäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla niin yksityis- kuin ryhmänäyttelyissäkin. Salvesen työskentelee myös kuraattorina ja ajoittain visualistina esittävän taiteen kontekstissa.

 

 

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

HANNA OINONEN 29.10. – 17.11.2021

Tapahtui eräänä päivänä

Avajaiset pe 29.10.2021 klo 18-20. Tervetuloa!

Taiteilijatapaaminen su 14.11. klo 14-15.

 

 

piuhat

 

Vihreät ruusut

Punaiset ruusut

 

Tapahtui eräänä päivänä: Luutnantti löysi metsänreunasta pelokkaan tytön, ja joku elämäänsä Jeesuksen. Syntymäpäiväsankari puhalsi kakustaan seitsemän kynttilää, ja samaan aikaan toisessa maassa toisessa kaupungissa joku lakkasi hengittämästä. Onnitteluruusut muuttuivat mustaksi sateeksi. Lapset kulkivat joenvartta pitkin leikkipuistoon ja lammen rannalla ihmiset istuivat hiljaa kunnes tuli aivan pimeää.

Teosten syntyyn ovat vaikuttaneet sukutarinat, kohtaamiset ja erot, yhä hullummalta tuntuva ja materiaaliin hukkuva maailma, hiljaisuus, häly, hetkien hauraus ja veteen liukeneva kangas. Kaksi uutta teosta kierrätetystä ja häviävästä materiaalista syntyy galleriatilaan ripustusvaiheessa, toivottavasti avajaisiin mennessä.

Oinosen tekotavat vaihtelevat käsityön tekniikoista tilateoksiin. Viimeksi hän on rakentanut mustaan tilaan mustan teoksen ja suunnitellut kuoseja Tampereen ratikan sähkökaappeihin.

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

Nurture 8. – 27.10.2021

Pauliina Turakka Purhonen, Liisa Hietanen, Raana Lehtinen

 

Tervetuloa näyttelyn avajaisiin 8.10.2021 klo 18-20
Näyttelyssä järjestetään taiteilijatapaaminen 17.10. klo 13.

 

Pauliina_Turakka_Purhonen – esikoinen

Liisa_Hietanen_Anna_ja_Edith_2016

Raana_Lehtinen_Viidelta

 

Lokakuussa Galleria Saskiassa kohtaa kolme uransa eri vaiheessa olevaa taiteilijaa. Pauliina Turakka Purhonen (s. 1971), Liisa Hietanen (s. 1981) ja Raana Lehtinen (s. 1990) ovat kuvanneet teoksissaan lähipiiriään sekä välitöntä ympäristöään ja teoksissa voi nähdä yhdistävänä teemana jatkumon; sukupolvien ja yhteisöjen tavan ruokkia, hoivata sekä tukea toisiaan ja itseään. Myös taiteen tekijät, samoin kuin perheet ja yhteisöt, ruokkivat toisiaan puolin ja toisin. Nurture näyttelyssä on esillä taiteilijoiden teoksia painottuen muutaman viime vuoden ajalle. Teokset on ripustettu tilassa vuoropuheluun toistensa kanssa.

Pauliina Turakka Purhosen teoksia on nähty aiemmin Tampereen taidemuseossa vuonna 2004. Galleria Saskian näyttelyssä hän tuo Tampereelle ensimmäistä kertaa esille isomman
kokonaisuuden teoksiaan. Turakka Purhosen teoksia on ollut mukana näyttelyissä mm. Kiasmassa, Amos Anderssonin taidemuseossa ja Mäntän kuvataideviikoilla. Galleria Saskiaan hän tuo myös aivan uusia tekstiiliveistoksiaan. “Ompelu on tyynnyttävää. Se on jonkinlaista sovinnontekoa, mahdollisuus katsella rauhassa kipeitä asioita. Näyttelyn teoksissa seikkailee äiti, elävänä ja kuolleena, sekä siskot saunan lauteilla ja sovitusleikissä videolla” Pauliina Turakka Purhonen kuvailee.

Liisa Hietanen tunnetaan ihmishahmoisista virkatuista ja neulotuista veistoksistaan, joita on nähty myös Galleria Saskiassa. Nyt hän osallistuu galleriassa näyttelyyn kahden muun taiteilijan kanssa käsitellen teemoja kuten ravinto, hoiva ja jatkumo. Hietanen tuo näyttelyyn virkattuja ja neulottuja teoksia painottuen pieniin veistoksiin. “Käsittelen teoksissa ravintoa äidinmaidosta dallaspullaan nähden ravinnon kuitenkin laajemmin inhimillisten tarpeiden, tunteiden sekä tottumusten ja perinteiden välikappaleena. Ruoka-aiheet käsittelevät myös arvoja, valintoja ja mahdollisuuksia, joita vallitseva kulttuuri määrittää vahvasti. Hyvin usein ravinto ei poista vain nälkää vaan ravitsee myös muita tarpeitamme” Liisa Hietanen kertoo näyttelyn teoksistaan.

Raana Lehtinen on valmistunut kuvataiteilijaksi Vapaasta taidekoulusta vuonna 2019. Hän maalaa teoksia etupäässä öljyväreillä ja akvarelleilla. Lehtisen teoksia on ollut esillä mm. Portrait Now! 2021 näyttelyssä Tanskassa. Viime aikoina hänen maalaustensa keskiössä on ollut ihminen. Häntä kiinnostaa se, miten kohtaamme itsemme, toisemme ja meitä ympäröivän maailman.
“Olen maalannut itseäni ja perheenjäseniäni, usein tilanteissa, joissa on kokoonnuttu yhteen. Perheen merkitys on minulle suuri, vaikka käsitykseni siitä, ketä perheeseeni kuuluu, on vaihdellut vuosien varrella paljon. Mikään asetelma ei ole pysyvä, mutta hoiva säilyy välillämme. Se esiintyy eri yhteyksissä eri tavoin ja muuttaa muotoaan, mutta on aina olemassa, ja auttaa meitä tulemaan niiksi, keitä pohjimmiltaan tahdomme olla” Lehtinen kertoo.

 

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

SaSaSa – taiteilijaryhmä 17.9. – 6.10. 2021

Seija Salmela     Mia Saharla     Kristiina Sario

 

Avajaiset pe 17.9.2021 klo 18 – 20. Tervetuloa!

Tampere-päivän tapahtumissa su 3.10. taiteilijatapaaminen klo 15 alkaen.

 

 

SA Salmela_ Lämmitin 2021_ puukehikot, akryyli pellavalle, nappi_

 

Mia Saharla

 

Sario_Matka_yksityiskohta_2021

 

SaSaSa – Kolme tapaa maalata

SaSaSa -nimeä kantava ryhmä tuo erikoislaatuisella tavalla yhteen kolme tamperelaista kuvataiteilijaa, joita ei näyttäisi yhdistävän muu kuin sukunimen kaksi ensimmäistä kirjainta. Näyttely tuo oivallisesti ilmi sen, miten monin eri tavoin maalausta voi lähestyä ja miten maalaus vierailee luontevasti veistoksen tontilla ja toisinpäin. Näyttelyn kautta maalausta käsitellään useasta tulokulmasta. Siinä missä Saharlan teokset suuntaavat selkeästi ulos pinnasta, Salmelan liikkuvat luontevasti niin sisään kuin ulos ja Sarion töissä liike on sisäänpäin.

Saharlan maalauksissa materiaalit kurottavat kirjaimellisesti teoksen raamin ulkopuolelle. Teosten rakenne kerrostuu ulospäin ja kohti seinäpintaa. Maali on sivuosassa ja maalauseleet ovat
siveltimen jälkien sijaan naulan reikiä ja venytyksen eleitä. Salmelan maalaukset liikkuvat hypnoottisen symmetrian, optista havaitsemista hyödyntävän pintatyöstön sekä veistoksellisuuden rajapinnoilla. Sario pysyy fyysisen takana narratiiviin sidottuna eikä hänen töissään ole installaation elementtejä.

Näyttelyn taiteilijat käsittelevät maalauksen ikuisia kysymyksiä; pinnassa ja pinnasta liikkumista, tilaa ja tilan illuusiota. Keskeinen kysymys heille on myös maalauksessa tyhjän tilan kysymys, jonka jokainen ratkaisee omalla tavallaan, karsien tai runsauden kautta. Taiteilijoiden teosten välille virittyy hienovaraisia rinnastuksia ja keskusteluja maalauksen rakenteesta ja maalauksesta välineenä. Tärkeää on taiteen tekeminen; tätä on tehtävä. Maalaus taipuu näyttelyssä erilaisiksi teoiksi, eleiksi ja kuvien puheeksi.

– Uudelleenkoodaan modernismin muotokieltä käyttöön teoksissani. Työskentelyprosessi itsessään materiaalivalintoineen luo teoksiin sisältöjä ja muuttaa muotokielen luentaa.
Mia Saharla

– Maalaus on valmis, kun kokonaismuoto näyttäytyy, turhat yksityiskohdat on riisuttu, jäljellä on selkeä ja helposti luettava sisältö. Lähtökohta on aina idea. Jos mieleen tulevat sanat: tuo on pakko tehdä, silloin tiedän olevani oikeilla jäljillä.
SA Salmela

– Muisti on tärkein apuväline maalamiselleni. Lapsi on usein teosten pääosassa itsetietoisena sankarihahmona ja aikuisuus näyttäytyy alisteisina rituaalileikkeinä ja raskaina kerrostumina.
Kristiina Sario

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

HELKA IMMONEN 27.8. – 15.9.2021

MAALATUT HETKET – MAALAUKSIA

 

Näyttely avautuu perjantaina 27.8.2021 klo 12. Taitelija on paikalla klo 16 – 20.

Tervetuloa tutustumaan näyttelyyn!

 

     

 

Maalaan öljyväreillä pellavakankaalle. Öljyvärin hidas kuivuminen on olennainen osa maalausprosessia, se antaa aikaa katsoa ja pohtia työn alla olevaa maalausta. Työstän useaa maalausta saman aikaisesti, usein maalaukset kuljettavat toinen toisiaan eteenpäin. Väriin tai muotoon liittyvä ratkaisu yhdessä maalauksessa saattaa viedä eteenpäin myös jotakin toista, joskus kauankin lukkiutuneessa tilassa ollutta maalausta.

Työskentelyni maalausten äärellä on intuitiivista, odottavaa ja kyselevää. En suunnittele maalauksiani etukäteen, työskentelyn edellytys on, että pääni ja mieleni ovat tyhjiä ja avoimia. Koetan elää silmät ja sydän auki maailmassa. Eletty elämä ympärillä, muisti ja moninaiset virikkeet luonnon havainnoista sekä taiteen historiasta vaikuttavat maalaamiseni taustalla.

Saman tyyppiset värit ja muodot saattavat ilmestyä maalauksiini vuosien jälkeen. Tuon Galleria Saskian näyttelyyn uusimpien maalausteni rinnalle myös joitakin aikaisempien vuosien teoksia, joiden värit ja teemat liittyvät tuoreimpiin maalauksiin. Eri aikoina valmistuneiden maalausten välille syntyy vuorovaikutusta ja ajallista jatkumoa, ikään kuin siltoja ajan yli.

Tänä kesänä valmistuneiden maalausten taustalla elää hellekesä, kuumassa ylimmän kerroksen työhuoneessa ja saaressa järvenselkien keskellä vietetyt ajattomat, valoisat hetket.

Helka Immonen on Helsingissä työskentelevä taidemaalari. Hän on opiskellut Vapaassa taidekoulussa ja Helsingin yliopiston piirustussalilla. Immonen on Taidemaalariliiton ja Espoon kuvataiteilijoiden jäsen.

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

RIITTA JÄRVELÄ – OUTI MARKKANEN 5.-25.8.2021

Olemmehan kosmopoliitteja.

 

Näyttely avautuu yleisölle torstaina 5.8. klo 12.

Torstaina on Tapahtumien yö, jonka ohjelmassa galleriassa on taiteilijatapaaminen klo 17-19 yleisölle.

Noudatamme voimassa olevia hygienia- ja turvallisuusohjeita ja taiteilijatapaamisessa tarkkaillaan mm. ettei väkeä ole kerralla liikaa ajautuen lähikontakteihin.

Tervetuloa turvallisesti tutustumaan näyttelyyn!

Riitta_Järvelä_Myanmar

Riitta_Järvelä_Jaipur

 

Outi_Markkanen_Piazza passacaglia, det

 

Outi_Markkanen_Kuusi kalloa

 

Globalisaatio on luonut muutoksen tilan jossa ihmiset yhtä aikaa lähentyvät toisiaan ja erkaantuvat toisistaan.

Kosmopolitanismilla tarkoitetaan teoriaa, jonka mukaan kaikki ihmiset, rodusta, sukupuolesta, uskonnosta tai poliittisesta näkemyksestä huolimatta ovat, tai heidän pitäisi olla, yhtenäisen maailman jäseniä. Mikään yhteisö ei kuitenkaan synny tyhjiössä. Yhteisötkin koostuvat aina yksilöistä joilla on oma historiansa. Erillaisuuden ymmärtäminen ei aina tarkoita hyväksymistä, esimerkiksi rasistista toimintaa tai terroria ei voi hyväksyä.  Suvaitsevaisuuden lisääminen vaatii asioiden kyseenalaistamista ja keskustelua.

Outi Markkanen on työskentellyt viime vuosina Turkissa ja Riitta Järvelä on tehnyt  kuvausmatkoja Aasiaan; näyttelyn valokuvat ovat Intiasta ja Myanmarista.

Taiteilijat ovat pitäneet useita yhteisnäyttelyitä, edellinen oli Oheistaidekodissa 2018 Outi Heiskasen teosten kanssa; hän oli taiteilijoiden kuvataiteen opettajana 1960-luvulla.

Vuorovaikutteisuus ja yksin työskentely tasapainottavat ja rikastuttavat toisiaan, yhdessä tekeminen johtaa monitulkintaisempaan lopputulokseen.

Riitta Järvelä:
Länsimaan kansalaisena minulla on valta matkustaa. Voin matkustaa kaukaisiin kyliin ja valokuvata ihmisiä. He eivät hyödy tästä. Mutta kun näytän heidän kuvansa, he ovat katsojalle olemassa. Yksityinen kokemukseni muuttuu yhteiseksi.Valokuvateokseni ovat dokumentaarisia muotokuvia  Intiasta ja Myanmarista. 

Kuvaan kohtaamiani ihmisiä heitä arvostaen ja kunnioittaen. Ihmiset ovat samanlaisia kaikkialla. On kyse elämästä sinänsä, elämästä, jossa hädän ja puutteenkin keskellä leikitään ja nauretaan. Elämä on!

Povesteri / Kertomuksia (00:12:03) on videoteos Romaniasta vuosilta 1973 – 2019.

Tein ensimmäisen matkani Romaniaan vuonna 1973, ja videon  matka päättyy vuoteen 2019. Video näyttää tapahtumia, joista olemme lukeneet sanomalehdistä. Muistamme kenties Romanian diktaattorin Ceausescun puheen televisiouutisista jouluna 1989, kansanjoukon buuauksen. Romaniassa korruptio, byrokratia ja inflaatio ovat yhä ongelma.  Käytän videoissani valokuviani ja videoitani, äänityksiäni sekä löytämiäni albumikuvia.

Outi Markkanen:
Minun kosmopoliittisuuteni ei ole niinkään sidoksissa paikkoihin. En ole paikallinen. Kosmopoliittisuus tarkoittaa minulle rajattomuutta tai rajoittamattomuutta tekemisessä ja ilmaisussa, vapautta.

Otan teoksissani vaikutteita ja materiaaleja ympäristöistä missä kulloinkin olen. Vaeltelu sekä mieleen jäävät kokemukset ja kuvat aloittavat työprosesseja, joissa aineksina voi olla mitä vain: romua, esineitä, painokuvia, pigmenttejä ja maalinroisketta. Uusimmissa töissä yhtenä osana ovat sanat.

 

 

 

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

SAMI RINNE 12.7. – 1.8.2021 – KESÄNÄYTTELY

 

Galleria Saskian seuraava kesänäyttely avautuu yleisölle maanantaina 12.7.2021. Tervetuloa!

Huom! Aukioloajat:  ti-pe 12-18, la-su 10-16, ma suljettu

 

ROUNDELAY

 

 

Viidakkohedelmä

Asuessani vielä riisipellon laidalla anoppini ja muun perheen kanssa, hän toi minulle yhtenä päivänä löytämänsä hedelmän. Kun kysyin, mistä se on, vastasi hän sen olevan viidakosta.
Muuta nimeä kuin ’viidakkohedelmä’ hän ei sille tiennyt. Se oli oranssi ja omituisen muotoinen. Maku oli jotain päärynän ja mansikan välimaastosta. Yleensä, kun sanoo jostain
hedelmästä tai marjasta, että se maistuu vaikkapa mustikalta, niin asiaa ei sen enempää mieti. Tästä hedelmästä osaisin sanoa ainoastaan sen maistuvan viidakkohedelmälle.

Minun suhteeni maalaustaiteeseen on hiukka kuin tuohon hedelmään. Se on selvästi olemassa. Sillä on tietyt tunnusmerkit. Se herättää miettimään maailmamme rajoja.
Wittgenstein kun oli sitä mieltä, että maailmamme rajat ovat sanojemme rajat. Niin pitkälle kuin pystymme sanoilla asioita kuvailemaan, keksimään niille nimiä, loogisesti.
Myöhemmin hän heitti tämän teorian roskakoppaan. Oli olemassa asioita, eleitä, merkkejä ja ikonisia kuvia, joille ei voi antaa mitään tarkkaa merkitystä sanoilla. Ne vain ovat – kuten
tuo viidakkohedelmä.

Olen aina suhtautunut vaatimukseen selittää kuvataidetta sanoilla epäluuloisesti. Ikäänkuin sanat olisivat jotenkin merkityksellisimpiä kuin kuva. Musiikki on abstraktia ja sillekin
yritetään antaa sanallisia selityksiä. Antakaa nyt jo olla! Niin kirjallisuudella, musiikilla kuin kuvataiteellakin on oma ainutlaatuinen omainaislaatunsa. Sitä ominaislaatua voidaan
lähestyä muiden alojen kautta, mutta ne eivät sitä pysty ylittämään.

Kuvataide on tunteen uskonto. Me lähestymme sitä ensin tunteen kautta, kokemalla värejä, muotoja ja merkityksiä. Sitten vasta alkaa analyysi. Tässä keinotekoisten ja pinnallisten analyysien ajassamme me suorastaan pelkäämme avata itsemme kokemaan kuvataiteen voimaa. Se kun helposti jättää meidät avoimeksi ja haavoittuviksi. Väri voi muistuttaa lapsuuden kokemuksesta tai jokin muoto jostain muusta itselle tärkeästä asiasta. Jo tästä syystä eri ihmiset reagoivat kuviin hyvin erilaisilla tavoilla. Ne kun ovat moniselitteisiä ja avaavat meitä näkemään niissä itsemme ja tunteemme.

Omien maalausteni lähtökohta on niiden mahdollisesti katsojassa tuottamissa mielikuvissa liikkeestä, paikasta, ajasta. Maalaus sisällyttää itseensä katsojan muistot ja toimii
itsereflektion välineenä. Toinen näihin omiin teoksiini liittyvä aspekti on maalausten tuottamien mielikuvien pohjalla oleva alitajuntamme. Nietzsche kirjoitti runon ‘Zarahustra’s
Roundelay’, missä hän kuvaa sitä tilannetta, missä alitajunta ryhtyy aktiiviseksi. Hän vertaa tietoista olemistamme arjessa asioiden tarkasteluun päivänvalossa – ne ovat selkeitä ja
turvallisia – mutta kun ilta saapuu ja sen varjot, emme enää näe selkeästi vaan mielikuvituksemme ottaa vallan. Kuinka suuri onkaan mielikuvitus!

 

Zarathustra’s Roundelay

O man, take care!
What does the deep midnight declare?
”I was asleep—
From a deep dream I woke and swear:
The world is deep,
Deeper than day had been aware.
Deep is its woe;
Joy—deeper yet than agony:
Woe implores: Go!
But all joy wants eternity—
Wants deep, wants deep eternity.”

(Käännös Walter Kaufmann)

 

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

RAISA FOSTER 5. – 23.6.2021 – KESÄNÄYTTELY

Enemmän kuin ihminen – More than human

 

Galleria Saskian kesänäyttely avautuu yleisölle lauantaina 5.6.2021. Tervetuloa!

Avoinna ma–pe klo 12–18 ja la–su klo 12–16.

The solo exhibition is open June 5–23, 2021.
Opening hours Mon-Fri 12–18, Sat-Sun 12–16.

 

The-Body_pysäytyskuva-videoteoksesta-1-scaled

 

Muutos_hiili-ja-tussi-litoposterille

 

Raisa Foster Tampereella 11. toukokuuta 2018.

Artist statement:

Näyttelyni koostuu hiili-, liitu- ja tussipiirustuksista sekä ääni- ja videoteoksista.
Monialaisen taiteeni lähtökohta on ihmisen kehollinen maailmasuhde. Elämme
maailmassa paitsi ajattelevina, myös aistivina ja tuntevina olentoina – mutta tämän
ihminen tuntuu unohtaneen. Tästä on seurannut ja seuraa ekologisia ongelmia, mikä on
itse asiassa kulttuurinen ongelma: moderni ihminen kun ei ole onnistunut sopeuttamaan
omaa kulttuuriaan planetaarisiin rajoihin. Elämme ihmisinä maailmassa aivan kuin
olisimme “puhtaita” järkiolentoja ilman kehoa ja ilman yhteyttä ympäristöömme.
Näyttely on toteutettu osana Tampereen yliopiston Kasvatuksen ja kulttuurin
tiedekunnan Re-connect / Re-collect -tutkimushanketta, jossa toimin vanhempana
tutkijana. Tutkin muistoja, joissa kuvataan lapsuuden kokemuksia erilaisista
ympäristöistä ja vuorovaikutusta muiden elollisten olentojen kanssa. Teosteni kautta
tarkastelen sitä, kuinka olemme suorassa yhteydessä maailmaan nimenomaan
kehollisuutemme kautta. Kehollisuutta tutkimalla voidaan myös ymmärtää sitä, miten
maailma on meissä. Kannamme eletyssä ja elävässä kehossamme havaintoja, tunteita ja
muistoja.
Video- ja ääniteoksissani lapsuuden muistelutarinat yhdistyvät omiin kokemuksiini,
runolliseen, metaforiseen kerrontaan ja aiemmin taltioimiini materiaaleihin. Myös
piirustukseni ovat syntyneet kierrättäen eli aiempien piirustusteni päälle, niitä jatkaen,
muokaten, peittäen ja horjuttaen. Kehollisuus on paitsi piirustusteni aiheena myös
vahvasti läsnä piirtämisprosessissa: pyrin havaintojen, sattumien, lisäysten, poistojen,
viivojen ja hankausten kautta kaivamaan esiin kuvaa, joka pysyisi hengittävänä ja
liikkeessä.
Minulle taide ei ole “vain taidetta”, vaan se voi parhaimmillaan olla maailmaa muuttavaa
toimintaa. Puhumalla ja tekemällä taidetta “enemmän kuin ihmisen maailmasta” haluan
korostaa sitä, kuinka elämämme kietoutuu erottamattomasti paitsi toisiin ihmisiin myös
muihin eläimiin, kasveihin ja koko elämänverkkoon. Ympäristökriisin ratkaisemiseksi
meidän on ymmärrettävä paikkamme ihmisinä radikaalisti uudella tavalla. Emme voi
jatkaa itsemme nostamista muun elämän yläpuolelle ja muiden elämänmuotojen
hyväksikäyttöä oman etumme ajamina. Meidän on ymmärrettävä, että ilman toimivia
ekosysteemejä ei myöskään ihmistä ole olemassa. Toisaalta uskon vakaasti, että uuden,
kestävämmän elämäntavan omaksuminen ei tarvitse tarkoittaa niukkuutta ja kärsimystä,
vaan rakentaessamme yhteyttä myös enemmän kuin ihmisen maailmaan huomaamme
elämämme itseasiassa rikastuvan näiden uusien merkityssuhteiden kautta.

BIOGRAFIA
Raisa Foster (s. 1976) on tamperelainen monialainen taiteilija ja tutkija. Hän on
filosofian tohtori ja Taideyliopiston sekä Itä-Suomen yliopiston dosentti. Hänen
työskentelyään eivät kahlitse tieteen ja taiteen eivätkä liioin eri taiteiden väliset rajat,
vaan hän tutkii ajankohtaisia sosiaalisia ja ekologisia kysymyksiä niin tanssin,
videotaiteen kuin piirtämisenkin keinoin.

 

My exhibition consists of charcoal, chalk, and ink drawings as well as sound and video
art. The starting point of my multidisciplinary art practice is the human’s embodied
relation to the world. We live in and engage with the world not only through our thinking
minds but also as emotional and sensing bodies. But this is something that humans tend
to increasingly forget. This separation from the living world causes ecological problems,
which are, in fact, the problems of our culture: the modern humans have failed to adapt
their culture to the planetary boundaries. We live as humans in the world as if we were
”pure” conscious beings without a body and a relation with our environment.
The exhibition has been created as part of the Re-connect / Re-collect project (Tampere
University, Faculty of Education and Culture), in which I work as a senior researcher. I
explore memories that describe childhood experiences in different environments and
interactions with other living beings. Through my artworks, I look at how we are in direct
contact with the world precisely through our bodies. By studying embodiment, we can
also understand how the world is in us. We carry perceptions, emotions, and memories
in our living bodies.
In my video and sound art, childhood memory stories are combined with my own
experiences, poetic and metaphorical narratives, and materials I have previously
recorded. My drawings have also been created by ”upcycling,” that is, continuing my
previous drawings by editing, covering, and destabilizing them. The sensuous body is
not only the topic of my drawings, but also the process of drawing itself is a strongly
embodied experience. Through observations, coincidences, additions, deletions, lines,
and rubbing, I do and undo an image that would breathe and be in motion.
For me, art is not ”just art,” but transformative action at its best. By speaking and
making art with the ”more than human world,” I want to emphasize how our lives are
inextricably intertwined not only with other people but also with other animals, plants,
and the entire web of life. To address the environmental crisis, we need to understand
our place as humans in a radically new way. We cannot continue to elevate ourselves
above the rest of nature and exploit other lives in pursuit of our own interests. We need
to understand that without well-functioning ecosystems, there are no humans either. On
the other hand, I firmly believe that adopting a new, more sustainable way of life does
not have to mean scarcity and suffering. As we connect with a more than human world,
we can find our lives enriched through and in this new and deeply meaningful
relationship.

BIOGRAPHY
Raisa Foster (b. 1976) is a Tampere-based multidisciplinary artist and researcher. She
is a doctor of philosophy and adjunct professor at the University of the Arts Helsinki
and the University of Eastern Finland. Her practice is restricted neither by the boundary
between science and art, nor the methods or mediums of various artforms. She explores
current social and ecological issues through dance, video art, and drawing.

 

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

VIRVE LILJA 14.5. – 2.6.2021

Grafiikkaa ja maalauksia

 

Virve Liljaa kiinnostavat abstraktin ja esittävän rajapinta, kuvan tulkinta ja monimuotoisuus. Teoksissa on aineksia taiteilijaa askarruttavista aiheista: ikääntyminen, ilmastonmuutos/ikuinen muutos, kasvu, mielenrauha ja japanilainen estetiikka. Galleria Saskian kolmeen huoneeseen jakaantuva tila antaa kuvataiteilijalle loistavan mahdollisuuden tuoda esille eri teemoja ja tekniikoita. 


Between the lines: 

Synnymme ja kuolemme ryppyisinä – elämämme on ryppyjen välissä. Between the lines -teossarja käsittelee elämän kiertokulkua. Teoksissa ovat yhtä aikaa läsnä lapsuus ja vanhuus sekä sukupolvien jatkumo. Osa teoksista oli esillä Tampereen taiteilijaseuran juhlanäyttelyssä Helsingin Taidehallissa. 

 

Greetings to Hilma: 

Virve Liljan uusissa maalauksissa ja serigrafioissa on lähtökohtana ja innoittajana toiminut tussilla tehty luonnos tai tahra. Työskentelytapa, jossa kuva-aihio ohjaa luovuutta eteenpäin ja rakentuu lopulta monitulkintaiseksi kuvaksi, on kiehtova. Lilja on pohtinut luovuuden alkuperää sekä teoksen ja katsojan välistä suhdetta. Taiteilijalle keskustelu kuvan kanssa on sekä nautinnollista että antoisaa ja samalla suurin yksittäinen syy tehdä taidetta. 

 

Greetings to Hilma

Between the lines III

The last dance II

M&M,serigrafia2021

 

Näyttely aukeaa perjantaina 14.5. klo 12 – Tervetuloa !

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

FINEARTISTS – KUVATAITEILIJAT 2021 23.4. -12.5.2021

KASVU

SAMK Kankaanpään taidekoulun lopputyönäyttely

 

Kuvassa voi olla ainakin yksi henkilö ja seisovat ihmiset

 

Kuvataiteilijat 2021 – Kasvu on SAMK Kankaanpään taidekoulun keväällä 2021 valmistuvien kuvataiteilijoiden näyttely, joka kokoaa yhteen 22 opiskelijan lopputyöt. Näyttely jakautuu kolmeen galleriaan Tampereella huhti-toukokuussa 2021; Taidekeskus Mältinrantaan, galleria Saskiaan ja Rajatilaan. Näyttelyt pitävät sisällään veistoksia, maalauksia, grafiikkaa, installaatio-, video- ja performanssitaidetta.

Näyttelykokonaisuuden nimeksi ja teemaksi on versonut Kasvu, joka heijastuu teoksista ja luomisprosesseista monisävyisesti. Näyttelyn taiteilijoille jo koulusta valmistumisen siirtymäriitti on merkittävä kynnys ylitettäväksi, joka sopii hyvin kasvun aiheeksi. Teoksissa on tarkasteltu mm. kasvua taiteilijaksi, erityiseksi vanhemmaksi, unien, unelmien ja fantasioiden kumpuamista taiteeksi sekä erilaisten kulttuurien kohtaamisen synnyttämää voimaa. Suurta osaa teoksia yhdistää luontoaiheet, jotka näkyvät kirjavina maisemina maalausten pinnoilla, veistosten mystisissä hengissä, symboliikassa ja materiaaleissa. Useissa teoksissa voima ponnistaa juurista, syvyyksistä ja perinteistä käsin. Toiset taas tuntuvat tipahtaneen taivaallisista pilvilinnoista tajunnan räjäyttävänä pisarana tai kuvitettuna, korkealentoisena avaruuskertomuksena alas maan pinnalle.  Herää kysymyksiä ja oivalluksia. Mistä juuremme tulevat ja mitä kohti oma- ja yhteiskunnallinen kasvumme tähtää?

Mukana Gallleria Saskian näyttelyssä ovat: Ahovaara Enni-Maija, Flink Elli, Eskelinen Terhi, Hartikainen Siiri, Kilpinen Jere, Korsi Eelis, Porttila Sari, Takkala Annika

 

Lisätietoja taiteilijoista löytyy fb-sivuilta: https://m.facebook.com/Fine-Artists-SAMK-100113458846829/

 

Näyttely avautuu perjantaina klo 12. Tervetuloa !

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

Ajankohtaista