NÄYTTELYTOIMINTA TAUOLLA TOISTAISEKSI


Gallerian ollessa suljettuna yhteyttä saa sähköpostilla galleria@tampereensaskiat.com. Seuraamme sähköpostiamme säännöllisesti.


Valitettavasti Galleria Saskia sulkeutuu toistaiseksi koronaviruksesta johtuvien määräysten mukaisesti,  täyttäessämme useamman sulkemiskriteerin.

Myös Liisa Hietasen Kyläläisiä -näyttely sen myötä päättyi ennen aikojaan. Taiteilijan kanssa olemme yhtämieltä siitä, että  ihmisten terveys on nyt tärkeintä.

Pidetään toisistamme huolta.

 

 

 

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

LIISA HIETANEN 13.3. – 1.4.2020

KYLÄLÄISIÄ

 

 

Kansainvälistä huomiota herättäneet hämeenkyröläisveistokset Galleria Saskiassa.

Hämeenkyrössä asuva ja työskentelevä Liisa Hietanen (s. 1981) tulee kyläläisten kanssa vierailulle Tampereelle Galleria Saskiaan 13.3.-1.4.2020. Kyläläisiä on Hietasen teossarja, joka on syntynyt vuosien 2013 ja 2020 välillä.

Esille tulee kuusi veistosta, jotka muodostavat galleriaan installaatiomaisen kokonaisuuden. Hietasen veistokset ovat virkattuja ja neulottuja henkilökuvia, jotka on toteutettu luonnolliseen kokoon. Mallit ovat hämeenkyröläisiä, joihin Hietanen on törmännyt kylällä asioidessaan. Inhimilliset, malliensa näköiset hahmot ovat myös tehneet ensiesiintymisensä Hämeenkyrössä. Kun uusi veistos valmistuu on se ensimmäisenä esillä, jossain Kyröskoskella tai Kirkonkylällä eli Hämeenkyrön keskustaajamissa. Paikka voi olla vaikka kukkakauppa tai kodinkoneliike. Idea on, että se tulee yllätyksenä ja puskaradio alkaa kiertää, jolloin ihmiset löytävät teoksen.

– Yhteisön sisällä työskenteleminen on olennainen osa taiteellista työtäni ja haluan olla dialogissa niiden ihmisten kanssa, jotka ovat fyysisesti ympärilläni, Liisa Hietanen kertoo itse.

Kyläläisiä on valmistunut noin yksi vuodessa ja niitä on nyt olemassa seitsemän. Matti kuuluu Tampereen taidemuseon kokoelmaan, kuusi muuta näyttäytyvät nyt yhdessä Saskialla. Hietanen työskentelee mallien kanssa, mutta ei tee tapaamiskerroilla itse teosta vaan keskittyy katsomaan mallia. Kolmiulotteisen näköisyyden luominen kuvien perusteella on hankalaa, tärkeämpää on tuntea esimerkiksi mallinsa kasvonpiirteet. Hietanen ei pyri kuitenkaan fotorealistiseen ilmaisuun, mikä virkkaus- ja neulomistekniikalla olisikin käytännössä mahdotonta. Tärkeämpää on tavoittaa mallien olemus kuin tarkka näköisyys. Mallien ansiosta teokset ovat eläviä, ilman mallia on helpompi sortua yleistyksiin ja stereotypioihin. Olennainen osa Hietasen työskentelyä on teosten installointi tilaan. Kun sarja alkoi, laittoi Hietanen ihmiset kohtaamaan hahmot suoraviivaisemmin. Nyt installointi on hienovireisempää ja katsoja kohtaa teoksen usein ensin kaukaa ja vasta vähän kierrettyään läheltä.

Hietasen työskentely on dokumentaarista ja monelta osin se on enemmän sukua dokumentoivan valokuvan taideperinteelle kuin veistotaiteelle. Suomalainen maaseutukuvauksen perinne erityisesti Pekka Turusen ja Esko Männikön valokuvista on läsnä Hietasen veistoksissa. Ihmiset ovat teoksissa läsnä ja omina itsenään olemuksineen ja tarinoineen. Hietanen onkin tehnyt ainutlaatuisen dokumentin hämeenkyröläisistä ihmisistä ja tästä hetkestä.

Liisa Hietanen on opiskellut muotoilua Lahden muotoiluinstituutissa 2003-2007 ja valmistui kuvataiteilijaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2012. Hänen teoksiaan on muun muassa Sara Hildénin, Tampereen taidemuseon ja Wihurin säätiön kokoelmissa.

  • Veikko Halmetoja, kuvataidekriitikko


AVAJAISET PERJANTAINA 13.3.2020 KLO 18-20. TERVETULOA!

 

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

Kirsimaria E. Törönen 21.2.-11.3.2020

”Modelling poses”

Taiteilijatapaaminen keskiviikkona 4.3. klo 16-18. Tervetuloa!

 

                     

 

 

Kirsimaria E. Törönen tulkitsee Modelling Poses -sarjassa kuvataiteen ihmishahmoja. Hän lainaa ja muokkaa, piirtää viivaa ja nautiskelee muodoilla. Taidehistorian merkkiteoksista lainatut hahmot eivät toistu sellaisenaan. Törönen tulkitsee niitä vapaasti. Ääriviiva vaeltaa ja piirtää hahmot ovelasti siten, että ne ovat helposti tunnistettavia, mutta silti uusia ja erilaisia.

Teräksestä tai mdf-levystä leikatut hahmot ovat materiaalistaan huolimatta ilmavia ja keveitä, ne asettuvat tilaan, hieman irti seinästä, kuin olisivat osa rakennusta. Tottumus katsoa suorakaiteen muotoisia maalauspohjia istuu tiukassa. Muotoon leikattu teos tuntuu kiinteämmältä osalta tilaa, siihen tehdyltä ja sen omalta.

Törönen käsittelee Modelling Poses -sarjassa myös sukupuolen käsittelyä kuvataiteen aiheena. Alastomina malleina värjötelleet naiset saavat hänen tulkinnoissaan oman äänensä kuuluviin, objektit kasvavat subjekteiksi eikä kehoa ole pakko puristaa ahtaimpaan muottiin. Mukana on myös mieshahmoja, joista osa on päätynyt ilkosilleen kuin aikansa naispuoliset kollegat.

Teoksissa dekoraatio ja funktionaalisuus käyvät tiukkaa vääntöä. Teosten valmistustapa laserleikkaamalla sekä suhteellisen painavat materiaalit edellyttävät tarkkaa suunnittelua. Toisaalta aiheet antavat mahdollisuuden polveilevalle viivalle, joka karkaa seikkailulle ja rakentaa valo ja varjopaikkoja mallien vartalolle.

Botticellin ikoninen Venus ja Egon Schielen koskettava omakuva ovat esimerkkejä hahmoista, joiden muoto voi Törösen teosten näkemisen jälkeen muistua mieleen nimenomaan uutena versiona. Niin vahvoja viivalle perustuvat, mutta muuten pelkistetyt uustulkinnat ovat.

  • Veikko Halmetoja, näyttelyn kuraattori

Näyttelyn avajaiset perjantaina 21.2.2020 klo 18-20. Tervetuloa!

Näyttelyn avaa tutkija, feministi Saara Särmä.

 

Taiteilijatapaaminen on keskiviikkona 4.3. klo 16-18

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

MARIA WOLFRAM 31.1 – 19.2.2020

POW WOW

 

All-Kind-of-Ballerinas

Hunnutettu

Unohdettu

 

Maria Wolframin näyttely koostuu kolmesta sarjasta öljyvärimaalauksia. Näissä maalauksissa vuosilta 2019 – 20 Wolfram jatkaa identiteettiin, valtaan, rooleihin ja tasa-arvoon liittyvien kysymysten parissa.

Näyttelyn nimi Pow Wow viittaa Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen käyttämään sanontaan, joka tarkoittaa epävirallista kokoontumista. Tämän näyttelyn maalauksissa naiset kokoontuvat eteemme yksittäin tai ryhmissä.

Ensimmäisessä maalaussarjassa hahmojen katseet ovat kokonaan tai osittain piilossa ja katsoja joutuu kuvittelemaan hahmojen katseen. Näissä maalauksissa Wolframia kiinnostaa näkymättömyys ja muutos; keitä emme näe tai halua nähdä ja miksi? Miten kuvata muutosta?

Toisessa maalaussarjassa aiheena on sukupuolitettu katse. Onko esimerkiksi älykkyyden, hulluuden tai normaaliuden käsite riippuvainen sukupuolesta? Onko esimerkiksi mies toimeenpaneva ja jämäkkä ja vastaavalla tavalla käyttäytyvä nainen kylmä ja aggressiivinen? Näyttäytyykö kokoushuone, jossa on ainoastaan miehiä pätevämmältä kuin se missä on yksinomaan naisia?

Kolmas maalaussarja on eräänlainen kunnianosoitus kaikille unohdetuille naisille. Naisista kertova historia on lyhyt. Tuntemattomuudesta on vaikea nousta esikuvaksi ja ilman esikuvia on haastavaa toteuttaa itseään ja toimia. Syntyy noidankehä. Wolframia kiinnostaa se, miten naisten unohdettu historia ja puuttuvat esikuvat vaikuttavat naiskuvaan, rooleihin ja naisten toimintamahdollisuuksiin tänä päivänä.

Maria Wolfram asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on pitänyt yli kolmekymmentä yksityisnäyttelyä, joista edellisen ARS Galleryssa Tokiossa viime marraskuussa.

www.mariawolfram.com

www.instagram.com/maria.wolfram


AVAJAISET PERJANTAINA 31.1. KLO 18-20. TERVETULOA! VÄLKOMMEN!

 

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

TEIJA LEHTO – JAANA PAULUS 10.-29.1.2020

Puupiirroksia

 

Teija Lehto: Sipulit paistuvat

 

Teija Lehto: Yksityiskohtien kauneus

 

Jaana Paulus: Lucretia pukeutuu mustaan

 

Jaana Paulus: Tuulenpesäpuu

 

 

Heijastuksella on monta nimeä esimerkiksi halo, hohde, kaiku, kaje, kaji, kaiunta, kajahtelu, kilo, kimmellys, peilaus, projisointi, tutkanäky, refleksio, paiste, peilikuva ja kuvajainen.

Mikä kuva on se, joka syntyy kun jostakin heijastuu valoa?

Fysiikassa heijastus on aaltoliikkeen, kuten esimerkiksi valon, palautumista rajapinnasta, jota kohti se on edennyt. Valo taittuu erilaisista pinnoista muuttuen eri väreiksi.

Heijastus on myös näkymän tai kokemuksen äänetön kaiku.

Näyttelymme teemana on heijastus. Teoksessa käytetty kulta heijastuu eri värein, riippuen katsomisen ja valon suunnasta. Tai kuvatessamme keittiön pöydällä olevaa teräskattilaa, jonka kiiltävästä pinnasta heijastuu uusin muodoin mehunkeittäjän lisäksi marjat ja purkit.

Sisäistetyt asiat ja näkymät heijastuvat kauttamme uusiksi muodoiksi ja tulkinnoiksi – saavat uusia sisältöjä, muuttuvat alkuperäisistä uusiksi tarinoiksi. Taiteen tekeminen on tavallaan totuuden vääristelemistä, heijastumista. Heijastus saattaa olla kauniimpi kuin todellisuus – etäisempi, jotain kaihoisaa.

Teoksiamme Galleria Saskian näyttelyssä yhdistää tekniikka – teokset ovat lähes kaikki koivu- tai shinavanerilta käsin painettuja reduktiopuupiirroksia. Puupiirros on vuosisatoja vanha kohopainotekniikka, missä kuva vedostuu painolaatalle leikkaamatta koholleen jätetyistä pinnoista. Aikojen alussa puukaiverruksia ja -piirroksia käytettiin kirjojen, korttien ja lehtien kuvituksessa tai kun haluttiin tehdä edullisia jäljennöksiä maalauksista.

Teoksiamme yhdistää myös värillisyys. Perinteisesti väripuupiirroksiin painetaan värit erillisiltä laatoilta. Reduktiotekniikassa kaikki teoksessa käytetyt värit painetaan yhtä ja samaa laattaa käyttäen. Teos syntyy kaivertamisen ja vedostamisen vuorottelussa, yhden teoksen tekemiseen sisältyy usein lukuisa määrä vedostuskertoja. Työskentelyn kuluessa laatta tulee ’kaiverretuksi loppuun’. Sen vuoksi tekniikkaa kutsutaan myös kuolevan tai vähenevän laatan tekniikaksi

 – Teija Lehto – Jaana Paulus

 

AVAJAISET PERJANTAINA 10.1.2020  klo 18 – 20. TERVETULOA !

TAITEILIJATAPAAMINEN KESKIVIIKKONA 29.1.2020 klo 17 – 18.

 

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

JOULUTAUKO 16.12. 2019 – 9.1.2020

Galleria Saskia toivottaa Hyvää Joulua ja Menestystä Vuodelle 2020!

 

 

Avaamme kevätkauden 10.1.2020

 

 

 

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

HELI TUHKANEN 22.11. – 11.12.2019

KORKOKENGÄT

Veistoksia

 

 

Korkokengät

 

Yhä hengitän

Näin Heli Tuhkanen näyttelystään:

Kuvaan töissäni sitä, mikä minusta on olennaista ja mitä en saa sanoiksi taipumaan; jotakin hetkistä, jolloin tajuaa elämän absurdiuden.

Saan aiheeni elämästä. Pyörittelen aiheita päässäni, kunnes ne saavat taiteellisen muodon, joka tuntuu omalta, jossa on se jokin, se joka pakenee sanoja.

Työskentelen luontoa säästäen kierrätysmateriaaleilla, pääasiassa kehittämälläni paperimassalla. Lisänä käytän muovirihkamaa, johon maailma hukkuu, enkä myöskään vieroksu hylättyjä tavaroita. Rakennan työt käsin, hitaasti, työhuoneen hiljaisuudessa. Eletty elämä ohjaa prosessia.

Galleria Saskiassa ruusutatuoitu miehen pää kurottuu Arabian lautaselta ja seinällä huutaa vihainen mies. Naiset, joissa on surua, kaipausta, onnea ja kiukun kihinääkin, pitävät kuitenkin pintansa.

 

Avajaiset pe 22.11.2019 klo 18 – 20. Tervetuloa!

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

TUIJA LAMPINEN – ANNIINA VAINIONPÄÄ 1.11. – 20.11.2019

KERROSTUVA AIKA

 

Tuija Lampinen – Muisto II

 

Anniina Vainionpää-Vieras IV

 

Tuija Lampinen:

Aiemmissa maalauksissani keskityin pohtimaan ulkopuolisuutta, olemassa-olon vierautta ja vanhan ihmisen muistin katoamista. Nyt työskentelyssäni pohdin edelleen aikaan liittyviä teemoja, nyt vain vähän eri perspektiivistä. Viimeisimmissä töissäni käsitteet hetkellisyys ja muutos ovat keskeistä. Orgaaniset muodot täyttävät maalauspinnan. Menneisyys on osittain piilossa edellisten kerrosten alla. Tyhjä tila kankaalla tuntuu merkityksellisemmältä kuin aiemmin. Elämä jatkaa kulkuaan huolimatta siitä mitä ympärillä tapahtuu. Maalaukseni käsittelevät henkilökohtaista suhdettani ajan kulumiseen ja muutokseen.

Maalauksissani katselen läheltä ympäristöä, jonka keskellä teen töitä ja jossa erilaiset kasvit, puut ja pensaat rehottavat. Tarkastelen maalauksissani kasveja ja kasvin osia, jotka sitten lopputuloksessa kasvattavat kokoaan moninkertaisiksi. Kuihtuneet, kuivuneet kasvit muodostavat elävien kasvien joukkoon omanlaisensa maailman. Osa kasveista on hajoamassa, maatumassa ja katoamassa näkyvistä. Maatuvat kasvit antavat tilaa uusille.

Maalauksen edetessä karsin ja pelkistän. Öljyväri on itselleni luonteva materiaali. Välillä maalausjälki on yksityiskohtaista ja tarkkaa, välillä suurpiirteisempää. Väriskaalani on harmaa. Harmaan sävyt vähäeleisyydessään kiinnostavat minua uudelleen ja uudelleen.

Anniina Vainionpää:

Aika tuntuu kasautuvan ja kerrostuvan. Päiväämättömät kuvat rinnastuvat ajatuksissa ja aikajana heittelehtii ja menee sekaisin. Muistissa pysyvät usein sattumanvaraiset ja hieman merkityksettömiltä tuntuvat asiat. Äidin virttyneen villatakin tarkka sävy, mutta ei yhtäkään tarkkaa yksittäistä lausetta, yhtään kertaa minä rakastan sinua. Elämä menee eteenpäin vaikka samalla kiertää kehää.Tyhjäksi jäänyt koti saa kenties uudet asukkaat ja synnyttää uusia kasautuvia muistoja.Tärkeitä ovatkin vain ne arkiset asiat. Todellisuus on niistä tehty.

Viimeaikaiset työni käsittelevät historiaa, muistia ja muistamisen tapahtumaa. Henkilökohtaiset kokemukset ovat lähtökohta työskentelylleni. Tutkin töissäni ihmisen erilaisuutta ja vierautta. Ihminen on hauras, pehmeään utuun kietoutunut ja alati muuttuva, toisinaan enää pelkkä ääriviiva.

Monet uusista teoksista ovat puupiirroksen ja monotypian yhdistelmiä. Monotypiaa tehdessä maalaukselliset teot muuntuvat painamisen hetkellä painetuksi kuvaksi. Vaneria kaivertaessani näen samalla jo mielessäni miltä syntynyt jälki näyttää vedostettuna. Minulla on mielikuva siitä, kuinka paljon tai vähän väriä täytyy käyttää, etteivät esimerkiksi kaiverretut viivat painu vedostettaessa umpeen. Grafiikan tekemisessä minua viehättää erityisesti sattuman mahdollisuus. Rakennan kuvaa palapelimäisesti yhdistelemällä eri laattoja ja tekniikoita samaan työhön. Vedostan työni käsin hiertämällä, koska se antaa minulle parhaan mahdollisuuden vaikuttaa paperille painuvaan jälkeen.

 

AVAJAISET /VERNISSAGE PERJANTAINA 1.11.2019 KLO 18-20. TERVETULOA!

TAITEILIJATAPAAMINEN KESKIVIIKKONA 20.11.2019 KLO 17-18.

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

IRTIOTTOJA 11.10. – 30.10.2019

Hannamari Matikainen – Pälvi Hanni –  Meri Westlin

 

 

Näyttely esittelee kolmen taiteilijan tuotantoa monipuolisessa, viihdyttävässä ja mielenkiintoisessa yhteisnäyttelyssä. Näyttelyn teoksissa on yhdistävänä tekijänä viiva, väri, luonto, eläin ja kauneus. Olemme kaikki tamperelaisia kuvataiteilijoita. Irtiottoja -teemaa on kukin taiteilija tulkinnut omalla tavallaan.

Hannamari Matikainen työskentelee erilaisin vedostusmenetelmin sekä maalaten. Riippumatta välineestä Matikainen käsittelee pitkälti samoja inhimillisyyden ja empatian teemoja. Saskian näyttelyssä on esillä uusia maalauksia. Maalauksissa on eläimiä ja ihmismäisiä olentoja, jotka ovat hahmoja jatkuvasti laajenevasta kokonaisuudesta.

Pälvi Hannin teokset perustuvat havaintoon luonnosta ja sen muodoista. Havaintoja, jotka ovat pysyviä vuodenaikojen vaihtuessa ja yhtäaikaa hetkellisiä. Tutkimusmatka havaintojen maailmaan on asettunut muodoiksi, pinnoiksi, värialueiksi. Teokset liikkuvat abstraktin ja esittävän luontovaikutelman rajamailla. Yhteinen kieli on luonnon kuvakielen muodostama.

Meri Westlin on käsitellyt ilves-teemaa viimeisien vuosien aikana. Teokset ovat herkullisen ekspressiivisiä ja värikkäitä. Kaikki maalaukset ovat tältä vuodelta ja suurin osa tähän näyttelyyn maalattuja. Irtiottoja -teeman mukaisesti ilves muuttuu nyt myös kolmiuloitteeseen muotoon. Ilvesten elintila vähenee ja evoluutio voi tuottaa kaikenvärisiä ympäristöön sulautuvia eläimiä, mutta samalla voi syntyä myös radikaalit keltaliivit.

Avajaiset 11.10.2019 klo 18 – 20. Tervetuloa!

Taiteilijatapaaminen ja hattaraa lauantaina 26.10. klo 14 – 16 !

 

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

JOHANNA SUONPÄÄ 20.9. – 9.10.2019

Veistoksia, reliefejä, installaatioita

 

 

Johanna Suonpää:

Työskentelen taiteilijana materiaalipohjaisen ilmaisun parissa. Rakennan kolmiulotteista, veistoksellista muotoa ja tilaa: liitän yhteen, puran, sidon, taitan, veistän, solmin ja sovellan teoksiini mm. erilaisia ompelumenetelmiä. Teosten materiaaleina käytän pääsääntöisesti eri yhteyksistä löytyneitä kankaita, lankoja, puuta ja kierrätettyä metallia.

Itseäni kiinnostaa erityisesti se miten valo, ilmaisutapa, yksittäinen väri ja materiaalisuus toimivat yhdessä. Joskus mielenkiintoni saattaa herätä pelkästään materiaalin olemukseen kätkeytyvästä luonteesta, joskus taas kankaan rakenteiden, sidosten sekä struktuurien rinnakkaisuuksista ja jännitteistä.

Galleria Saskiassa esillä oleva näyttely leikittelee ympäristöillä ja todellisuuksilla. Teokset tulkitsevat muuttuvia muotoja ja ajankulkua, ihmisen suhdetta maailmaan, perimään, sekä hetkittäisiä kauneuteen kohdistuvia arvoja ja mieltymyksiä. Työskentelyni visuaalisena lähtökohtana on monissa teoksissa ollut myös pelkistetysti kasvien ja kukkien fyysinen maailma. Itseäni kiinnostaa ne tilalliset prosessit, salaperäiset tunnelmat ja rakenteelliset ulottuvuudet, jotka ovat muistumia kasvien anatomiasta. Tutkin teoksen koon muutoksia tunnelmaan ja tilallisuuteen, sekä miten valittu materiaali ja valo vaikuttavat lopputulokseen. Siirrän pieniä huomaamattomia elementtejä suurempaan mittakaavaan. Yksittäiset elementit muuttuvat osaksi suurempaa kokonaisuutta sekä symbolisesti että osittain myös installaationomaisesti konkreettisina elementteinä näyttelytilassa.

https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/johanna-suonpaa

https://www.finnishdesigners.fi/portfolio/johanna.suonpaa

 

AVAJAISET PERJANTAINA 20.9.2019 KLO 18-20. TERVETULOA!

TAITEILIJATAPAAMINEN KESKIVIIKKONA 9.10.2019 KLO 17-18.

 

 

 

 

Julkaistu kohteessa Ajankohtaista

Ajankohtaista